Minut hyvin tuntevat tietävät, että laukussani kulkee lähes aina mukana neuletyö - varmuuden vuoksi, sillä hiljaisen hetken tullen käteni suorastaan vaativat saada näperrettävää. Joonakin on saanut neulevimmani huomata; yhtenä iltana mies kysyi, voisiko sohvalle raivata tilan istumiselle. Kuulemma sohvan ulkomuoto viestitti, että minulla on vakavanlaatuinen addiktio. Ja niinhän minulla taitaakin olla, sillä viime jouluna käärin lahjapapereihin reilusti yli kymmenen paria villasukkia.
Nyt olen kuitenkin tehnyt uuden aluevaltauksen. Sain rakkaalta siskoltani joululahjaksi Claire Montgomerien Suuri Neuletaito -kirjan, ja nyt puikoilla onkin helppo neulebolero. Kyllästyn nimittäin saman työn tekemiseen nopeasti, joten en uskaltanut ensimmäiseksi yläosan neuleekseni valita jättimäistä villatakkia. Bolerosta saatte taatusti lisää makupaloja sen valmistuttua - toivottavasti mahdollisimman pian!
tästä ei voi kuin tykätä <3 itse päätin iltavuoron jälkienergioilla opetella uuden tekniikan, ja nyt teenkin magic loopilla vauvan sukkia (kahta siis yhtäaikaa) villen työkaverin tulevalle vauvalle. tosin näistä taitaa tulla tosi minit , joten pitää vähän kattoo valmiina sitten pitääkö tehä toiset :D
VastaaPoistaOoh, mäkin olen haaveillut tuon tekniikan opettelusta, mutta toistaiseksi on jäänyt haaveeksi. Ehkä vielä joku päivä ;) On sulla kyllä intoa, kun vielä töiden jälkeen jaksat alkaa treenata ihan uutta tekniikkaa! :)
PoistaMä niin kadehdin sitä et joku osaa neuloa. Ite en osaa yhtään!
VastaaPoistaEipä siis muuta kuin treenaamaan! Esimerkiksi tuo bolero on tosi helppo työ aloittelijallekin, oppii samalla tärkeimmät eli oikean ja nurjan silmukan sekä lisäykset ja kavennukset.
PoistaMutta on mulla yksi varoituksen sana: neulominen on niiiiin koukuttavaa, että kun muutaman kerran kokeilee, niin ei voi enää elää ilman puikkojen kilinää! ;)
Pakko tulla nyt ihan kommentoimaan. Luin tuota aiempaa blogiasikin, mutta pakko sanoa että olen tykästynyt tähän uuteen blogiisi vielä enemmän! Etenkin nämä valokuvat blogissasi ovat aivan ihania ja olenkin jäänyt vain ihailemaan niitä. :)
VastaaPoistaTästä postauksesta tulikin mieleeni, että milloinkohan olen itse viimeksi neulonut... joskus peruskoulu aikana tuli neulottua aika paljon, mutta nyt en varmaan enää edes osaisi vaikka yrittäisin. :)
Mahtavaa, että ajatuksesi muotoutuivat kommentiksi asti - et tiedäkään, mikä merkitys näillä palautteilla minulle on. <3 Tuntuu vielä enemmän siltä, että olen tehnyt oikean ratkaisun muuttaessani suuntaa blogin kirjoittamisen suhteen.
PoistaSiinähän sinulla on hyvä syy ottaa puikot käteen ja testata, miten neulominen luistaa! Uskon kyllä, että vaikka taito saattaa pitkän tauon jälkeen olla hieman ruosteessa, niin kun hetken harjoittelee niin liikeradat muistuvat mieleen nopeastikin :)
Itselle tuli kans melkoinen neulomisvimma näistä kuvista, vaikken hirveen hyvin osaakaan neuloa (viimeksi taisin yläasteella tehdä liian suuret villasukat itselleni...). Pitänee alkaa taas harjoittelemaan ! :D
VastaaPoistaHarjoitus tekee mestarin! Nyt vaan lankaa puikoille ja kokeilemaan, miten sitä taidot muistuvat mieleen :)
PoistaKiva kun sun postaukset tulee vieläkin operaation puolelle niin että sieltä voi klikata tänne. En oo vielä jaksanut vaivautua opetteleen tän uuden sivun osoitetta. Aina laittaa hakuun vaan o- kirjaimen niin se menee automaattisesti sinne jalokivimereen. Ehkäpä joku päivä ;)
VastaaPoistaNättejä kuveja. Ite en oo 7lk pakollisen käsityön jälkeen koskenut mihinkään käsityöhön, mutta eihän sitä koskaan voi tietää milloin hetki tulee jos on tullakseen.Onneksi on kavereita, jotka kutoo villasukkia ym lahjaksi <3
Hihii, arvelinkin että joku saattaa vielä Operaatio Jalokivimerenkin puolella seurailla ja linkkien kautta itseään tännekin klikkailla ;) Jossakin vaiheessa kyllä varmasti lakkaan nostelemasta postauksia vanhaan blogiin, mutta jonkin aikaa vielä postaukset ilmestyvät myös OJKM:n puolelle :)
PoistaKäsitöihin kyllä hurahtaa, kun niitä ryhtyy tekemään! ...Tai siis ainakin itselleni on melkoisen vakava hurahdus päässyt käymään, eikä loppua näy. Onneksi meistä jokaisella on omat erikoisosaamisalueemme, ei jokaisen tarvitse innostua neulomisesta ;) Ja onneksi tosiaan on niitä ihania ystäviä <3
Löysin edellisen blogisi siskosi blogin kautta, ja lueskelin sitä silloin tällöin mielenkiinnosta. Mutta sitten tuli tämä uusi Upea blogi. Kauniine kuvineen ja taidokkaine teksteineen. Ja Ihastuin! Niinpä liityin heti lukijaksi. Kiitos kerta kaikkisen Ihastuttavasta blogistasi. Se on niin Oma. :)
VastaaPoistaVoi, ihanaa kuulla, että olet löytänyt tiesi tänne uuden blogin puolelle! Hiljaisen viikonlopun jälkeen blogi herää kyllä tänään taas henkiin :) Kiitos rohkaisevasta kommentistasi! <3
Poista